Markkinointi sanaa käytetään aivan liian usein. Seurauksena sanan merkitys haalenee sen mukaan mitä termiä yleistetään. SM seminaarissa huomattiin miten monipuolista käytännön markkinointia voi olla, ja miten paljon ihmisten käsitykset alasta voivat poiketa toisistaan.

Tuntuu siltä että eniten ne ihmiset jotka eivät ymmärrä myynnistä juuri mitään luulevat että markkinointi on vain yritykselle joku tukifunktio tai että se on se osasto joka tekee S-Marketin sinikeltaiset lehtimainokset. Haastaisin ne jotka katsovat nenävarttaan pitkin ainetta käyttämään toisia sanoja 'markkinoinnin' sijasta ja veikkaan että pikku hiljaa tieteenalan arvostus nousee..

Kukapa muu on yrityksen toimari ellei ykkösmyyntitykki? Ilman myyntiä yrityksellä ei ole mitään. Markkinointia täytyy sisällyttää yrityksen jokaiseen osastoon jotta myynti sujuisi mahdollisemman hyvin päivästä toiseen. Jos sitä ei osaa, yritys kuolee vaikka miten osaisi muita taitoja.

Tässä koulussa ei opeteta myymään. Kaupanteko tilanteessa huomaa varsin nopeasti mitä on koulussa oppinut ja mitä pitäisi vielä oppia.Tekis mieli perustaa KY:lle myynnin kerho jossa markkinointia pidettäisiin avain asemassa.

Hei vaan kaikille kurssin osallistujille sekä kaikille muille aiheesta kiinnostuneille!

Eilen pyörähti käyntiin tietääkseni ensimmäinen Stratmark kurssi ja päästiin jo heti alkulaukauksesta pohtimaan strategisen markkinoinnin monista kasvoista niin koulutus areenoilla kuin liike elämässä. Sen mukaan mitä kurssi etenee kaikille nousee varmaan ajatuksia pintaan joita ei välttämättä ehditä käsitellä paikan päällä. Tässä yksi eilisestä:

Petri selitti perinteisen ja strategisen markkinoinnin eroista ja käytti esimerkin jossa Nokia ajoittaa kännyköiden julkaisupäivät segmenttien ostosyklien perusteella. Markkinointiprosessissa käytetään tuhansien datapisteiden analysoinnin tuloksia jolla Nokia määrittää millaista puhelinta kannattaa milloinkin myydä kenelle. Nokia käyttää siis kehittyneitä tieteellisiä menetelmiä markkinoinnissaan joiden pohjalta voi systemaattiseti perustella jokaisen kännykän hinnoittelun, malliominaisuudet, julkaisun ajoituksen, sekä kenelle se on kohdistettu.

Milloin tätä ei kannata harjoittaa? Milloin luvuihin ei kannata luottaa liikaa? Millaisella aika-asteikolla kannattaa tehdä päätöksiä, ja mitkä kriteerit pidetään silloin tärkeimpinä? Hetkittäisen profit maximizingin katastofiset seuraukset on ennen nähty tilanteissa missä asiakasta vedetetään niin pahasti että asiakkuus päättyy siihen.

Nokian tapa hyödyntää markkinatietoa on johtanut ainakin omalta kannaltani huonoihin ostopäätöksiin. Ostin N73 heti kun se ilmestyi vaikka olisin odottanut N95 saapuun jos olisin tiennyt asiasta. Toki niitä molempia olisi voinut mahdollisesti julkaista samaan aikaan. Nokian käyttäytyminen johti siihen että euromääräisesti annan enemmän rahaa Nokialla tämän ja ensi vuoden aikana kuin olisin antanut jos olisivat julkistaneet tiedot molemmista malleista samaan aikaan. Kun N95 tulee markkinoille taidan ostaa sen, mutta Nokian käyttäytyminen jättää huonon maun suuhun. Teknisenä johtajana Nokia pystyy tälläiseen ja kännykät menevät kuitenkin kaupan vaikkeivät  voita lojaallisuutteni. Jos esim. iPhonessa olisi ollut 5 megapikselin kamera ja 100GB muistia odottaisin sen tuloa vaikka vuoden enkä ikinä ostaisi toista Nokiaa ellei se olisi teknisesti ylivertainen. Jos Nokia olisi pelannut rehdimpää peliä ja julkaissut N73 ja N95 samaan aikaan, tai ainakin tiedot niistä, olisin tyytyväisempi Nokia asiakas ja vaikka tänä vuonna saisivat vähemmän rahaa taskustani todennäköisyys pitää minua lojaalisena asiakkaana olisi ollut suurempi.

Onnistuneeseen asiakasjohtamiseen tarvitaan pitkäaikaista näkemystä jossa asiakkaasta saama ajoittainen kassavirta arvostellaan enemmän niin kuin annuiteetin tuotto. Jos asiakkaita pyritään pitämään ikuisesti ja niiden arvoa voitaisiin mitata esim. asiakastaseen avulla, ehkä paineet puristaa jokaista mahdollista euroa per asiakas per vuosineljännes pienentyisivät. Asiakkaan tyytyväisyys saattaisi nousta lisääntyen brändilojaallisuutta ja näin kestävämpiä markkinaosuuksia.

Lisää asiakas strategioista kirjasta:

Asiakastavoitteet ja -strategiat - Asiakastuloslaskelma, -tase, -virta ja portfoliot
Kalevi Hellman, WSOY, 2003

Luennolla puhutiin myös tutkimuksen teosta ja ihmisten huonoista menetelmistä, eli Petrin sanoin, "torture the data and nature confesses". Sellainen heppu ku Thomas Kuhn kirjoitti kirjan ku "The Structure of Scientific Revolutions" jota suosittelen kaikille. Wikipediasta löytyy tosi lyhyt tiivistelmä. Pähkinäkuoressa, kirja näyttää miten jos aloittaa tietyllä oletuksella kerää väkisin tietoa tukemaan sitä, eikä mikään oikeastaan uusi synny ellei kriisin pakottamina joudutaan katsomaan maailmaa tuorein silmin.