Kiitos mielen ja ruumiin ravinnosta tänään aamupäivällä. Tilaisuus herätti jälleen monia ajatuksia, joista ehkä pari voisi heittää ajatusruuaksi tälle foorumille.

Markkinoinnin "yhden totuuden syndrooma"
Markkinointialan toimijoilla ja tekijöillä on taipumus kumartaa yhden, kulloisenkin trendikkään tai mediaseksikkään tai muuten vain uuden, aiheen puoleen. Tässä sinänsä harmittomassa ja luonnollisessakin ilmiössä, jota kutsun nimellä "single truth syndrome", on kuitenkin usein taipumus sumentaa seuraajansa holistinen näkemys markkinoinnista. On tärkeää säilyttää ja kehittää markkinoinnin kivijalkoja; arvoa, asiakasta ja kannattavuutta, vaikka uusia taktisia keinoja ja markkinoinnin ismejä ilmaantuukin yhä tihenevään tahtiin. Tärkeää sen sijaan on adaptoida omaa liiketoimintaa (markkinointia) ja miettiä miten uudet teknologiat ja välineet hyödynnetään omassa liiketoiminnassa. Uskon, että myös tämä trendien perässä heilahtelu syö markkinoinnin omaa uskottavuutta ja asemaa johtoryhmissä - esimerkkinä tälläisestä "yhdestä totuudesta" voisi olla vaikka sosiaalinen media: ei myynti tai tuotekehityskään siirrä kaikkea toimintaa Facebookiin vaikka sieltä jotain voikin oppia ja hyödyntää sitä yhtenä kanavana. Muita viimeaikaisia esimerkkejä sumentajista esim. CRM, ROI, augmented reality. Tätä yhden totuuden ja trendien palvontaa voisi ehkä selvittää myös seuraavassa Markkinoinnin Tila -kyselytutkimuksessa?

Mielestäni Pekka Mattilan esitys toi esiin tärkeän näkökulman StratMark -keskusteluun, joka on yleisesti ottaen ollut (inho)realistista (markkinointia ei arvosteta, markkinoinnin asema on huono, suomalaiset eivät hallitse markkinointia): valoa on ja on positiivisia esimerkkejä yrityksistä, jotka muuttuvat ja ottavat muutoksen tosissaan - ainakin Ruotsissa..
Puolestani haluaisin lisätä tähän, että hienoja esimerkkejä löytyy onneksi myös lähempää: eräs asiakkaani, joka toimii rakennusalalla ja jonka tuotteet ovat markkinajohtajia useilla eri markkinoilla, on kääntänyt perinteisesti bulkkiteollisuutena nähdyn toimintansa päälaelleen ja hahmottaa nyt bisnestään arvontuottamisen ja palvelun näkökulmasta ja on savuttanut tämän myötä myös vahvan kilpailuedun edelleen perinteisesti toimiviin kilpailijoihinsa nähden - strateginen markkinointi on juurtunut yrityksen ajattelu- ja toimintamaailmaan, toivottavasti jäädäkseen.

Hyvää kesää kaikille!

Loistavaa keskustelua!

En malta olla lisäämättä Jimin listaan muutamaa seikkaa, joista ei usein uskalleta tai halua puhua:
- innovointi on Suomessa insinöörien ja tuotekehittäjien puuhaa: markkinoijat tai muut älkööt vaivautuko näpertelemään tärkeiden asioiden pariin
- innovaatioita yritetään Suomessa pusertaa hikikarpaloiden voimalla: tehdään työryhmiä ja luodaan prosesseja ja puserretaan uusia innovaatioita laput silmillä - vaikka todelliset inspiraatiot syntyvät keskustelusta ja kohtaamisista; keskustelu on kuningas!
- suomalainen start-up -skene ja aloittavat innovaatioyritykset eivät keskimäärin tiedä markkinoinnista mitään, muuta kuin ehkä liittävät sen bannerimainontaan tms., vaikka tärkeää olisi esim. tuntea omat alkuvaiheen markkinat ja asiakkaat, johon kaivattaisiin strategista markkinointitukea - innovaatiot syntyvät eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisista. Ja toisaalta kun on yksi innovaatio/menestys takana niin on helppo kuvitella, että samalla porukalla syntyy lisää innovaatioita.

Olen myös aivan samaa mieltä Jimin kanssa turvallisuushakuisuudesta: päätöksentekoa ja vastuuta pallotellaan eikä uskalleta laittaa itseä likoon, ei edes hallittuna riskinottona.

Mitään helppoja lääkkeitä tähän ei varmastikaan ole. Mutta emme me toisaalta kansainvälisessä vertailussa niin huonoja ole innovaatioissa, enemmän meillä tökkii innovaatioiden kaupallistaminen.

Keskustelu kunniaan, kaikilla tasoilla, alkaen koulunpenkiltä!