Näen myös customer fit -teeman sopivan paremmin kuluttajapuolen aiheisiin, sillä jos aihetta pyritään esim. mitatamaan - se onnistuu tietyssä mittakaavassa b2c-puolella, onhan kuluttajat luokiteltavissa ostokäyttäytymisen, demografisten priirteiden tms. osalta ryhmiin - ja sitä kautta ehkä eri tavalla vaikutetaan ostajiin mainonnalla ja tässä myös tärkeässä roolissa aiemmat kokemukset yms.

b2b puolella joka kerta voi olla ostajana eri kokoonpano ihmisiä ja vaikka samat ihmiset olisivatkin ostajan roolissa, saattavat heidän vaikutusmahdollisuutensa vaihdella, sekä uusia henkilöitä työpaikan vaihdosten mukana tulee kuvioihin mukaan. Customer fitin tutkiminen on tällöin ehkä enemmän yksittäistapausten tutkimista. Myös jo olemassa olevat toimittajasuhteet vaikuttavat ostopäätöksiin, samoin investoinnin tärkeys yritykselle. Ehkä b2b:ssä, hankintaprosessin mahdollisesti pitkäkestoisuudesta johtuen ja ehkä ns. tietystä kankeudesta (versus b2c-puolella) johtuu, että muistijälki toteutuneesta hankinnasta asianosaisella henkilöllä on vahvemmin mielessä kuin kuluttajapuolella. Ehkä siten myös huonot kokemukset jäävät henkiin ja hampaankoloon pitemmäksi aikaa.

Toki b2b puolella voidaan yrityksiä luokitella yrityskoon ja toimialan perusteella ryhmiin, mutta sekään ei ehkä anna riittävää mahdollisuutta tutkia customer fit -kokonaisuutta, sillä yrityspuolella linkittyvät esim. yrityshistoria & byrokratia, henkilöt yrityksissä kuin myös muiden maiden "valta" päätöksenteossa ja siten mielestäni jokainen case on tietyssä suhteessa yksilöllinen. Monessa bisneksessä, niin myös b2b:ssa vaikutetaan mielikuvilla ostopäätöksiin, mutta b2b:ssa kriittistä ovat ne aiemmat tekemiset - mitä luvattu ja miten lupaukset lunastettu, henkilökemia yms. joita on vaikea analysoida etukäteen tai olematta läsnä tilanteessa/sivusta seuraajana.