Pertti Pasanen ja Timo Soini!

Spedestä on aika jättänyt, mutta Soinilla jos jollain on marketing spirittiä nykypolitiikassa. Tulevan päädyn lupauksia voisi myös olla esim. ravintoloitsija-klubipromoottoriveljekset Jaska ja Oded Peled.

Markkinoinnin liikkeenjohdolliset haasteet [Klo 15:00, moderaattori Antti Vassinen]

Muiden saman rubriikin alla kokoontuneiden teemaryhmien tapaan keskustelu ohjautui aluksi suoraan kritiikkiin markkinointi-sanaa kohtaan. Monet kokivat turhauttavaksi sen mukana tuoman painolastin, ihmisten syvään uurtuneet väärinymmärykset mm. markkinoinnista mainontana - tämä totutusti keskeisimpiä haasteita monille markkinoinnin ammatilaisille. Paremmin todellista sisältöä avaava "liiketoimintaosaaminen" oli monelle tarkoituksenmukaisempi termi.

Keskustelu siirtyi muihin haasteisiin. Inhimilliset ja psykososiaaliset ilmiöt, kuten ihmisten ja funktioiden väliset valta- ja vastuutaistelut sekä hyvän meiningin aikaansaanti olivat keskeisessä roolissa. Nähtiin, että ihmisten johtaminen ja henkilökohtaiset ovat suhdetaidot keskeisimpiä sisäisen markkinoinnin edellytyksiä. Vaikka kvantitatiivisilla mittareilla voi perustella tekemisiä ja johtaa toimintaa, voivat huonot mittarit tai mittauskäytännöt saada myös merkittäviä tuhoja aikaan.

Oman haasteen markkinointiosaamisen hyödyntämiselle asettavat jäykät taustaorganisaatiot - oli kyse sitten pystyyn kuolleesta vanhan kaartin DI-johdosta tai liiketoiminnallista vastuuta muttei valtaa antavasta valtionhallinnosta. Samassa yhteydessä nousi esiin myös lyhytkantoinen kustannusten leikkaamisen politiikka. Ilman touchia liiketoiminnan kokonaisuuteen ja asiakastuntemuksen kautta laadittavaan missioon on johdolta tuskin turha odottaakaan ihmeitä.

Keskustelun lopuksi tiivistettiin koko problematiikan juontavan juurensa liiketoimintaosaamiseen. Ilman aitoa laadullista ymmärrystä asiakkaan tarveprosessissta ei edellytyksiä pitkäjänteiselle, tulokselliselle liiketoimnnalle enää nykypäivänä ole.

Mitä olette muut mieltä? Millainen rooli on tekemisen meiningilä, ja miten se puhellataan siihen porukkaan joka on "vain töissä täällä"?

Kiitos myös kello kolmen satsin keskustelijoille!

Muut moderaattorit, pidetään yksi viestiketju per keskusteluteema, vaikka ryhmiä olisi ollut saman aiheen alla useampia.

Liiketoimintaprosessit ja markkinointi [Klo 13:00, moderaattori Antti Vassinen]

Ryhmän keskustelijoista n. 80% toimi asumisen ja rakentamisen parissa, mikä antoi kosketuspintaa yhteiseen prosessiin. Muutama kuluttajatuotteiden ja palveluiden edustaja täydensi joukkoa toisella perspektiivillä.

Keskustelu lähti liikkeelle sillä, että todettiin tarve saada asiakas urautettua sisään kaikkeen toimintaan. Etenkin niiden kanssa, jotka eivät ole "täysipäiväisiä markkinoijia" on yhdessä tutkittava mikä rooli ko. henkilöllä on asiakasarvon rakentamisen kokonaisuudessa.

Lähtökohta asiakasarvon tarkastelulle on asiakastuntemuksessa. On hahmotettava tarpeiden kokonaisuus asiakkaan subjektiivisista lähtökohdista, ja sen jälkeen peilattava omaa tarjoomaa siihen - ja reagoitava asianmukaisesti.

Erään asuntorakennusteollisuuden edustajan esimerkki demonstroi suoraan, miten näin oli paitsi sitoutettu henkilökunta asiakaslähtöiseen ajatteluun, myös onnistuttu tunnistamaan uusia menestyneitä liiketoimintamahdollisuuksia.
Asiakastuntemusta on myös ylläpidettävä jatkuvalla kriittisellä tarkastelulla.

Yrityksen sisäisen toiminnan järjestämisen kannalta asenne nousi ehkä keskeisimpään asemaan keskustelussa. "Not our problem"-asenne esim. toisen osaston mokiin suhtautumisessa tai alihankkijan työstä vastuun kannossa oli turhan tuttu ilmiö monille. Lääkkeet tähänkin löytyivät monien mielestä terveestä työilmapiiristä, joka rakentuu asiakkaan näkökulman ymmärtämisen ja kunnioittamisen ympärille.

Löytyykö muilta suoraviivaisia esimerkkejä siitä, miten asiakasnäkökulmasta on suoraan ollut iloa? Tai - saadaanko kasaan Top 10 ankeinta tekosyytä sille, että tehdään asiat aina niin kuin ennenkin?

Kiitos kaikille mukana olleille ja erityisesti omalle ryhmälleni -- tiivistelmä keskustelustamme seuraavassa viestissä!

Muut moderaattorit - lisätkää saman aiheen kanssa painineiden ryhmien jutut suoraan tähän samaan ketjuun.

Kiitos kaikille osalllistujille!

StratMark08-seminaari saatiin muutama tunti sitten päätökseen. Postia tulee vielä perässä, viimeistään kun valokuvat ja tiivistelmät päivän annista saadaan verkkoon.

Sillä välin kyselemme tuoreeltaan palautetta: mikä toimi, mikä ei, mitä halutaan lisää, mitä vähemmän? Palautetta voi lähettää myös sähköpostitse, info@stratmark.fi.

Valitettavasti meillä ei ole lupaa levittää valtaosaa seminaariesityksistä (esim. Srivastava), mutta tiedustelen vielä tilannetta mm. Kososen Mikon suhteen!

Ok - tässä pari linkkiä lisää:

http://www.youtube.com/watch?v=D5G6LSJ6S8E

http://www.youtube.com/watch?v=g8Y2wttEStI

http://www.youtube.com/watch?v=rqLDrrFjEG8

http://www.youtube.com/watch?v=Ppni9npwpYY

StratMarkissa ja sen liepeillä on ollut paljon puhetta markkinoinnin tilasta. Vaikka markkinointiviestintä on vain pieni osa organisaation strategisen markkinoinnin prosessia, ilmentää se näkyvyydellään silti paljon!

Alla olevan linkin takaa löytyy Maikkarin mainokatko yli 15 vuoden takaa. Jos sivuutamme hetkeksi huiman kehityksen av-tuotantotekniikassa ja viestinnän taktisessa ajattelussa/toteutuksessa, mitä on spottien takana? Mitä pätkät kertovat markkinoijista ja markkinointistrategioista?

http://www.youtube.com/watch?v=hvj19oxZYsA

Itseäni kiehtoo ensikatsomalla tietty suoraviivaisuus, niin K-kaupan yhteismarkkinointikuviossa kuin Shellin yritysbrändipromossa.. mitäs muut mieltä?

Moderoin toista markkioinnin prosessijohtamista käsitelleistä teemaryhmistä. Varsin eläväisessä keskustelussa kävi heti ilmi, että käsitykset markkinoinnin tehtäväkentästä erosivat toisistaan, etenkin suhteessa myyntiin. Markkinointi perinteisessä muodossaan koettiin turhan irralliseksi osaksi yrityksen muuta toimintaa. Markkinoinnin strateginen tehtävä yritysstrategian ja sen käytännön toteutuksen välillä kuitenkin tunnistettiin oleelliseksi. Seuraavaksi kysymykseksi asetettiin, onko markkinointi funktiona tullut lopullisesti tiensä päähän – olisiko liiketoimintaosaamisen kehittäminen sittenkin tarkoituksenmukaisempaa ja oleellisempaa?

P.S. Iltapäivä tuntui sujuvan sen verran mallikkaasti muissakin ryhmissä, että tarkoituksena on jatkaa keskusteluja teemaryhmissä. Arvostamme suuresti kaikkea palautetta! Lisää viestisi tälle palstalle, tai lähetä palautteesi osoitteeseen info@stratmark.fi.

Eräs viime aikojen selkeistä kehityssuunnista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on ollut se, miten brandien kommunikointi kuluttajille muuttuu. Väliportaat mm. kauppaketjujen muodossa muuttuvat keskittymisen myötä yhä voimakkaammiksi.

Suurille kulutustavarajäteille haasteet ovat yhtä todellisia kuin pienille toimijoille, joiden tuotteet jäävät ketjuohjauksen jalkoihin. Kaupan omat merkit merkitsevät usein valmistajille pienempiä katteita näistä sopimustuotteista, ja laskevia volyymeja omien "perinteisten" brandien kohdalla.

Brandilupausten välittäminen tehokkasti ja suunnitellusti muuttuu monien tuotteiden kohdalla yhä vähemmän mielekkääksi jakelutien toimijoille. Pienillä toimijoilla on taas heikosti resursseja panostaa viestin välittämiseen, vaikka tahtoa olisikin. Brandien on löydettävä kuluttajat muuta kautta – omat retail-ketjut, internet ja erilaiset yhteenliittymät tarjoavat runsaasti pohdittavaa.

Mitä ratkaisuja tullaan näkemään? Viestinnällisistä jipoista ei liene pulaa, mutta millaisiin verkostosuhteisiin toimijoiden tulisi panostaa? Mikä on esim. erikoisliikkeiden rooli? Miten kaikki tämä sopii yhteen palveluiden markkinoinnin kanssa? Entä monimutkaisempien, kansainvälisten brandipalettien hallinnan kanssa? Mitä mieltä olette ylipäätään koko muutoksesta: onko ilmiö todellinen?

(Kiinnostaako opinnäyte tai tutkimus tästä tai muusta StratMarkin aiheesta? Lähetä CV + cover letter englanniksi osoitteesen rekry@stratmark.fi niin jutellaan lisää!)