Markkinoinnin liikkeenjohdolliset haasteet

[Antti Vassinen]

Kiitos myös kello kolmen satsin keskustelijoille!

Muut moderaattorit, pidetään yksi viestiketju per keskusteluteema, vaikka ryhmiä olisi ollut saman aiheen alla useampia.

[Antti Vassinen]

Markkinoinnin liikkeenjohdolliset haasteet [Klo 15:00, moderaattori Antti Vassinen]

Muiden saman rubriikin alla kokoontuneiden teemaryhmien tapaan keskustelu ohjautui aluksi suoraan kritiikkiin markkinointi-sanaa kohtaan. Monet kokivat turhauttavaksi sen mukana tuoman painolastin, ihmisten syvään uurtuneet väärinymmärykset mm. markkinoinnista mainontana - tämä totutusti keskeisimpiä haasteita monille markkinoinnin ammatilaisille. Paremmin todellista sisältöä avaava "liiketoimintaosaaminen" oli monelle tarkoituksenmukaisempi termi.

Keskustelu siirtyi muihin haasteisiin. Inhimilliset ja psykososiaaliset ilmiöt, kuten ihmisten ja funktioiden väliset valta- ja vastuutaistelut sekä hyvän meiningin aikaansaanti olivat keskeisessä roolissa. Nähtiin, että ihmisten johtaminen ja henkilökohtaiset ovat suhdetaidot keskeisimpiä sisäisen markkinoinnin edellytyksiä. Vaikka kvantitatiivisilla mittareilla voi perustella tekemisiä ja johtaa toimintaa, voivat huonot mittarit tai mittauskäytännöt saada myös merkittäviä tuhoja aikaan.

Oman haasteen markkinointiosaamisen hyödyntämiselle asettavat jäykät taustaorganisaatiot - oli kyse sitten pystyyn kuolleesta vanhan kaartin DI-johdosta tai liiketoiminnallista vastuuta muttei valtaa antavasta valtionhallinnosta. Samassa yhteydessä nousi esiin myös lyhytkantoinen kustannusten leikkaamisen politiikka. Ilman touchia liiketoiminnan kokonaisuuteen ja asiakastuntemuksen kautta laadittavaan missioon on johdolta tuskin turha odottaakaan ihmeitä.

Keskustelun lopuksi tiivistettiin koko problematiikan juontavan juurensa liiketoimintaosaamiseen. Ilman aitoa laadullista ymmärrystä asiakkaan tarveprosessissta ei edellytyksiä pitkäjänteiselle, tulokselliselle liiketoimnnalle enää nykypäivänä ole.

Mitä olette muut mieltä? Millainen rooli on tekemisen meiningilä, ja miten se puhellataan siihen porukkaan joka on "vain töissä täällä"?

[Henrich Nyman]

Moderaattori: Henrich Nyman, klo 15.00. Kiitän osallistujat avoimesta ja hedelmällisestä keskustelusta!
 
Mitkä ovat keskeisimpiä haasteita markkinointistrategian luonnissa ja implementoinnissa?

Teemaryhmässä käytiin hyvin vilkas keskustelu markkinointi-termistä. Katsottiin että markkinointi on terminä ongelmallinen. Ehdotettiin jopa että siitä pitäisi päästä eroon, kun markkinointia mielletään usein pelkästään viestintänä ja mainontana. Todettiin ettei markkinointi ole pelkästään funktio, vaan keskeinen osa liiketoimintaa.

Toinen keskeinen haaste liittyy tuotekehitykseen. Usein tuotekehitys on erillään myynnistä ja markkinoinnista. Vaikka asiakas saattaakin olla osallisena tuotekehityksessä, niin katsottiin teemaryhmässä että markkinoinnin ja myynnin tulisi myös olla mukana tuotekehitystoiminnassa. Pitäisi pyrkiä asiakaslähtöiseen tuote- ja palveluinnovaatiotoimintaan.

Kolmanneksi haasteeksi katsottiin olevan kokonaisvaltaisen liiketoimintaosaamisen puute.
Yhtenä ratkaisuna katsottiin löytyvän tiimityöskentelystä. Tiimityöskentelyä tulisi lisätä yli osaamis- ja funktiorajojen.

[Matti Santala]

Markkinoinnin liikkeenjohdolliset haasteet [Klo 15:00, moderaattori Matti Santala]

Ryhmän keskusteluissa konkreettisimmiksi haasteiksi esille nousivat uusasiakashankinta sekä asiakassuhteen kehittäminen. Näiden lisäksi esille tuli monia muissakin ryhmissä keskusteltuja aihealueita, kuten markkinointi-termin tulkinnanvaraisuus. Ryhmässä todettiin, että markkinointia koskevaa keskustelua käydään yrityksissä hyvin erilaisilla käsitetasoilla. Tämä vaikeuttaa sisäistä viestintää, tavoitteiden asetantaa sekä etenkin markkinoinnin määrittämistä toimenpiteiksi ja tehtäviksi. Lisäksi markkinoinnin todettiin kärsivän imago-ongelmasta. Esille tuli mm. yhden ryhmäläisen päätös muuttaa tulevan kirjansa nimeä ja poistaa sana markkinointi otsikosta.

Keskustelussa sivuttiin myös markkinoinnin tavoitteita. Todettiin, että markkinointi perustuu asiakasnäkemykseen ja on sen muuttamista toiminnan tulovirroiksi. Asiakasnäkemyksen rakentaminen ja jakaminen koettiin suurena haasteena. Esille nousi mielikuvien rakentaminen osana markkinointia.  Keskustelussa käsiteltiin emotionaalisten ja rationaalisten tekijöiden merkitystä ja todettiin niiden olevan yhä tärkeämpiä, mutta hankalasti mittaroitava ja seurattava osa-alue. Tämän myötä seurattavuuden ongelma nousi hallitsemaan keskustelua. Todettiin, että seurattavuuden ja mittaroinnin kannalta on tärkeää tehdä eroa lyhyen ja pitkän aikavälin mittareiden välille sekä pyrkiä määrittämään yrityskohtaisesti räätälöity mittaristo. 

Haasteiden lisäksi keskusteltiin ratkaisuista. Keskusteluissa korostui kommunikaation ja viestinnän merkitys niin tavoitteiden selkeyttäjänä kuin innostuksen rakentajanakin.