Luovuus, välittäminen ja tehokkuus!

[Erik Pöntiskoski]

Pekka Himanen julkaisu teknologiateollisuudelle mielenkiintoisen raportin nimeltä Suomalainen unelma Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä ja menestymisen edellytyksistä:
(http://www.teknologiainfo.net/default.asp?docId=12360&productId=14829&fromDocId=12360). Tulevaisuuden yhteiskuntamme voisi olla samanaikaisesti sekä luova että välittävä. Filosofi Himanen tuntuu ymmärtävän talouden lainalaisuuksia ja busineksen tulevaisuutta aika hyvin. Onhan hän raporttiaan kirjoittaessa sparrannut ajatuksiaan mm. Michael Porterin kanssa!

Raportin mukaan yritysten tulisi olla välittäviä. Työntekijäthän voivat menestyä vain luottamuksen ilmapiirissä. Tätä voidaan perustella jo Maslowin tarvehierarkialla. Jos ihminen pelkää toimeentulonsa puolesta, on hänen vaikea keskittyä korkeamman tason luovaan työhön. Luovuus olisi asia, jolla luodaan kilpailuetua. Tämä voi perustua teknologiaan, businekseen, designiin, tuotteisiin/palveluihin tai kulttuuriin.

Minulle tuli tästä mieleen ihan perinteinen markkinointikonsepti (Drucker jo vuonna 1954). Siinä yritystoiminnan kolme peruspilaria ovat asiakasorientaatio, toimintojen sisäinen koordinaatio, ja kannattavuus. Asiakaslähtöisyyshän vaatii luovuutta. Yritysten tulee tuntea markkinansa ja tuottaa tarjooma, joka tuottaa ylivoimaisen asiakkaan kokeman arvon tänään - ja myös huomenna. Asiakaslähtäinen toiminta ei ole mahdollista jos yritys ei pidä huolta työntekijöistään. Kaikkien on tunnettava ja ymmärrettävä yrityksen visio ja suunta. Miksi olemme liiketoiminnassa ja mitä haluamme tehdä?

Yritystoimintaa ei kuitenkaan ole mitään järkeä tehdä jos se ei ole kannattavaa. Sen vuoksi kritisoisin Himasen raporttia siitä, että se jätti tehokkuuden mainitsematta. Työnantajalla on oikeus vaatia työntekijöiltänsä tulosta. Lisäksi ihmisillä, ja varsinkin luovan työn tekijöillä, on usein erittäin haitallinen harhaluulo, että ideat vain tulevat heille jumalan armosta kunhan he saisivat laiskotella töissä ilman tulosvastuuta. Ymmärrän, että innovaation syntyprosessi on monimutkainen asia, eikä voida sanoa, että se on syntynyt tietyssä ajassa ja paikassa. Kuitenkin, jotta hyviä ideoita voidaan kaupallistaa, on niitä työstettävä järjestelmällisessä prosessisa. Luovuus toimii parhaiten kun sitä johdetaan.

Erik

[Kaarina]

Luovuus ja innostava ympäristö ovat jo pitkään ollet Himasen lippulaivoja, ja olen sitä mieltä, että hän uskoo tehokkuuden kumpuavan jo itsestään näistä elementeistä. Intohimo tuo kylkiäisinä tehokkuuden. Ja luova intohimo takaa innovatiivisuuden ja uusiutumiskyvyn - ainakin teoriassa.

Omasta mielestäni Himasen raportti jättää pikemminkin asiakkaan huomiotta. Totta kai työntekijöistään huolta pitävä yritys antaa paremmat puitteet työntekijöille pitää huolta asiakkaista, mutta eikö asiakas ole kuitenkin kaiken lähtökohta. Luova, tyytyväinen ja onnellinen mieli ei välttämättä kohtaa vielä asiakasta, vaan tarvitaan todellista dialogia niin työntekijän kuin asiakkaiden tarpeiden välillä. Luovuus ei sellaisenaan vielä takaa busineksen voittokulkua, vaan se on mukautettava ja sitoutettava yrityksen visioon ja arvoihin, kuten Pöntiskoskikin kommentissaan viittaa. Aina yrityksen ja työntekijän ajatusmaailmat eivät kuitenkaan kohtaa. Menestyneet spin-offit kertovat omaa tarinaansa - innovatiivinen työntekijä löytää asiakastarpeen, jota yritys ei pidä olennaisena oman visionsa tai suuntansa kannalta. Yleensä menestysspin-offin elementteihin voidaan vielä lisätä verkottuneisuus muiden toimijoiden kanssa.Verkottunut liiketoiminta vaati niin luottamusta kuin luovuuttakin. Tehokkuutta ei voida saavuttaa, mikäli yhteistä kieltä työntekijöiden välillä ei ole. Asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen yhteisen voiton keräämiseksi toimii usein hyvänä motivaattorina. Asiakkaan täytyy aina voida olla oikeassa, muutoin luovinkaan idea ei voi kypsyä tuotteeksi tai palveluksi.

[rmac]

Niin no, niin. Tässä ollaan taas sellaisen muna vai kana -syndrooman äärellä että oksat pois. Himanen kuitenkin vetää mutkat suoriksi tarjoamalla lääkkeeksi nimenomaan luovuutta ja välittämistä. Se on vähän liian trendikäs ja yksinkertainen vastaus. Tai ehkä ongelma on lukijassa, joka kuvittelee kummallekin termille yksiselitteisen määritelmän ja jättää siksi ajatteluprosessinsa puolitiehen.

Se on varmasti selvää, että organisatoriset rajat enemmänkin häiritsevät olennaista. Samoin tekevät näkökulmaerot: markkinointimiehen mielestä kaikki on markkinointia, tuotepäällikön mielestä tuotejohtaminen kattaa kaiken suunnittelupöydältä asiakkaaseen asti. Ehkä yritystä ei edes pitäisi määritellä tällaisten toimintojen kautta. Yhtä hyvin voidaan oppikirjan termein sanoa, että yritys muodostuu raha- ja reaaliprosessista. Toki kumpaankin soppaan tarvitaan erilaisia aineksia mutta filosofisesta näkökulmasta pitäisi päästä näiden yläpuolelle, kuten Himanenkin tekee. Tosin filosofeissa on se ongelma, että mitä korkeampiin sfääreihin noustaan sitä vaikeampi on lopputulokselle löytää käytännössä soveltamisen kohteita.

Välittäminen ei ole vain yrityksen asia vaan myös jokaisen työntekijän asia. Välittämisen vastakohta on 'olen vain töissä täällä' -asenne. Välittävä työntekijä paitsi toteuttaa työsopimuksessa kerrotut suoritteet myös pyrkii korjaamaan havaitsemiaan ongelmia. Periaate on ihan sama olipa kyseessä linjalla ruuveja kiristävä kokoonpanotyöntekijä tai huippumyyjä. Linjalla voidaan keksiä miten neljän ruuvin sijasta pärjätään kolmella ja firma säästää miljoonia. Myyjä taas voi omien ongelmiensa lisäksi ratkoa myös asiakkaan ongelmat jolloin asiakassuhde syvenee ja lojalisoituu. Tietysti kääntöpuoli on se, ettei kaikesta konsultiivisesta myynnistä välttämättä pystytä laskuttamaan, sillä lisäarvo ei automaattisesti näy kassassa. Ehkä tässä haetaan jotain tee-se-itse-TQMää.

Entä sitten luovuus? Plääh. Luovuutta on kaikkialla, ns. tylsilläkin toimialoilla. Itse asiassa millä tahansa terveellä markkinalla on ollut pakko olla luova ollakseen olemassa. Luovuus ei ole myöskään sitä että tehdään asioita eri lailla kuin muut. Äärimmäistä luovuutta voi osoittaa sekin, että tekee asiat samalla tavoin mutta löytää kilpailukyvyn jostain muusta tekijästä, vaikka vain yksinkertaisesti sijainnista. Itse asiassa luovuus -sanaa tunnutaan nykyisin käytettävän myös silloin kun oikeasti tarkoitetaan että pitäisi ajatella mitä oikein on tekemässä ja miksi.

[Erik Pöntiskoski]

Kaarinalla ja rmac:lla oli mielenkiintoisia kommentteja! 

Varmastikin sitä asiakasnäkökulmaa olisi voinut Himanen yhtä lailla kuin suuri osa suomalaisista yrityksistäkin painottaa enemmän. Tähän yleensä ihmiset vastaavat vihaisesti, että tottakai me ajatellaan meidän asiakkaita. Mutta ehkä se juuri jääkin sinne ajattelun tasolle - miksi ette puhu niiden kanssa?  Asiakas on tietysti niin hankala olento, kun se saattaa sanoa ei tai sitten hän ei tajua haluata sitä mitä firma on viisaudessaan päättänyt tuottaa.

Kaarina mainitsi, että tehokkuutta ei voi olla ilman että työntekijöiden kanssa on yhteinen kieli. Näinhän se on. Tämä on asia, jota minä henkilökohtaisesti tutkin StratMarkissa - miten yrityksen johto ohjaa ja kehittää (markkinointi)henkisyyttä ja -kulttuuria tiimeihin ja yksilöihin?

Voisiko yritysten menestystä edistää markkinoitihenkisyys, Marketing Spirit, joka toisi arjen käytännöksi sen business-filosofian, johon yrityksen toiminta perustuu?

rmac kirjoitti luovuuden termin ylettömästä käytöstä. Kaikkihan Suomessa tekevät luovaa työtä nykyään. Ehkä toinen sana sille on soveltaminen. Ei luovuus tarkoita sitä että keksitään jotain ihan ihmeellistä ja erikoista koko ajan! 

Tämän vuoksi olen kiinnostuntu siitä strategisen markkinoinnin (Go StratMark!) työstä yrityksissä. Miten johto kehittää yrityksen visiota ja liiketoimintafilosofiaa (vaikka yhdessä työntekijöiden kanssa)? Kuinka luodaan yrityshenki, joka tukee tätä visiota? Miten yrityksen kulttuuri, tiimien työtavat, yksilöiden asenne firmaa ja businestä kohtaan kehittyvät? Tarvitaanko "arvopohjaista johtamista" vai rutataanko hommat läpi tiukoilla prosesseilla, rutiineilla ja seurannalla? rmacilla oli tähän hyvä kommentti. Kyse ei ole pelkästään siitä mitä johdon tai yritysten tulee tehdä työntekijöilleen ja vice versa. Firman menestys on yhteinen asia ja kaikkien tulee tehdä töitä sen eteen. Kaikille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa firman menestykseen.

Ja ennen kaikkea, miten tällainen Marketing Spirit näkyy yrityksen tuloksessa?

Cheers,

Erik