Kirjoittaja Aihe: Osaamisen nykytila Suomessa  (Luettu 3121 kertaa)

Johanna Frösén

  • Administrator
  • Full Member
  • *****
  • Viestejä: 11
    • Profiili
    • Sähköposti
Osaamisen nykytila Suomessa
« : Toukokuu 30, 2007, 08:55:33 am »
Mikä on markkinointiosaamisen ja -ymmärryksen nykytila suomalaisessa liike-elämässä? Miksi näin on? Ketkä ovat huipulla, ketkä avun tarpeessa? Mitkä ovat olennaisimmat kehityskohteet?

Edellisten lisäksi ilmoittautuneiden keskuudesta nousi kysymyksiä siitä, mitä markkinointiosaajilta nyt ja tulevaisuudessa odotetaan ja minkälaista osaamista tarvitaan, sekä pohdintaa henkilöstöhallinnon roolista markkinoinnin strategisena partnerina.

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä millaisena sinä näet suomalaisen markkinointiosaamisen nyt ja tulevaisuudessa? Osallistu keskusteluun!

Matti Jaakkola

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 3
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Osaamisen nykytila Suomessa
« Vastaus #1 : Kesäkuu 25, 2007, 01:40:11 pm »
Myös osaamisen nykytilaa käsitelleessä teemaryhmässä saatiin aikaan varsin monipuolinen, eläväinen ja konkreettinen ajatustenvaihtotuokio. Ryhmässä keskusteltiin muun muassa siitä, minkälaista markkinoinnillista osaamista suomalaisissa yrityksissä on jo tällä hetkellä, ja minkälaisen osaamisen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Seuraavassa muutamia teemoja, jotka nousivat puolitoistatuntisen aikana esille. Vielä kerran suurkiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille!

Kuten tavallista, keskustelun aluksi nousi tarve määritellä markkinointi käsitteenä, jotta kaikki ryhmäläiset puhuisivat yhteistä kieltä. Tällaiseksi muodostui yksinkertainen ”löytää, saada ja pitää asiakkaita”. Markkinointia ei nähty mielekkääksi erottaa myynnistä, koska molemmat tukevat toisiaan ja muodostavat näin yhtenäisen kokonaisuuden yrityksille.

Jotta tiedettäisiin, miten erilaiset (markkinoinnin) osaamisalueet vaikuttavat yritysten tilikirjan paksuuteen, keskustelijat myönsivät mitattavuuden ja mittausosaamisen olevan kasvava ja tärkeä trendi – ”kuuminta hottia” – kaikenlaisissa liiketoiminnoissa. Yritysjohdon vaikutus siihen, minkä tyyppisiä ihmisiä organisaatioon palkataan, nähtiin myös merkittäväksi. Etenkin toimitusjohtajan markkinointi- ja myyntihenkisyys kerää herkästi saman ajatusmaailman omaavia johtajia yhteen. Tähän liittyen keskusteltiin myös erilaisista organisaatiorakenteista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista. Osaamisen siirron ja organisatorisen oppimisen edistäjinä korostettiin mm. fyysisen toimitilan ja epäformaalin keskustelun merkitystä. Samoin esiin tuli, että osaamisen kehittymistä ei ainakaan edesauta työntekijöiden sisäänajovaiheen puutteellisuus monissa tapauksissa.

Markkinointi tunnustettiin jälkeenjääneeksi esim. yritysten t&k-toimintaan verrattuna. Tosin samaan hengenvetoon myös suomalaisyritysten ostotoiminnan todettiin olevan vielä lapsenkengissä. Ryhmässä vallitsi konsensus siitä, että suomalaisten kaupallistamisfokusta tulisi terävöittää nykyisestä, vaikkakin jo tällä hetkellä palveluissa tuotekehitys ja markkinointi toimivat usein varsin kiinteässä yhteistyössä. Keskeistä on tarjooman rakentaminen sekä lisäarvon kommunikointi viestinnän keinoin. Useimmat yritykset voisivat ottaa oppia muotimaailmasta, jossa kausiluonteista kysyntää synnytetään onnistuneesti – jotta tähän päästään, varsinkin tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin yhteispelin täytyy toimia saumattomasti.

Mielenkiintoinen oli keskustelun tuoksinnassa ilmoille heitetty hypoteesi: ”jos lukee yritysten vuosikertomuksia, esim. ruotsalaisilla sana asiakas tulee vastaan aikaisemmin kuin suomalaisilla”. Olisiko tässä ilmiö, jolla voidaan selittää useiden ruotsalaisyritysten (suomalaisittain) kiusallisen korkeaa lentoa kansainvälisillä markkinoilla? Samaa aihetta sivuten, ovatko suomalaisten markkinointiosaamisen haasteet korvien välisiä; kun ei olla oltu aikaisemmin erityisen hyviä, ei voida olla sitä vastaisuudessakaan? Vai onko suomalainen markkinointi ylipäänsä heikoissa kantimissa? Kannattaako esim. jenkkejä matkia kaikessa, vai voisiko olla olemassa suomalainen tapa markkinoida? Tietysti parhaita käytäntöjä ja menestyksen syitä kannattaa pyrkiä tunnistamaan ja oppimaan niistä, ihan vaikka naapurin IKEAsta.

Ryhmässä päädyttiin siihen, että markkinointi täytyy pystyä hallitsemaan, mutta sitä ei pidä omia ainakaan väkisin. Tärkeää on osata vetää raja asiantuntijapalveluiden käyttöön – usein toimintakulttuurin kyseenalaistamiseen ja keskustelun herättämiseen tarvitaan ulkopuolista tahoa, minkä lisäksi yritys saattaa kaivata apua vaikkapa mainoskampanjoiden suunnitteluun ja toteutukseen. Jokaiseen tehtävään on olemassa erityisihmiset, joten yritykset tarvitsevat osaamista myös asiantuntijapalveluiden ostoon. Yksi suurimmista kritiikin aiheista liittyi puutteisiin asiakkaiden arvostamiseen sekä tarpeiden selvittämiseen ja haisteluun – aina ei kannata tehdä ”niin kuin viime vuonna”!

Monissa organisaatioissa kohtalon kysymys kuuluu: Mistä saadaan oikeat henkilöt ja kuinka saadaan nämä pidettyä organisaatiossa? Yhä tärkeämmäksi kysymys on muodostumassa myös markkinoinnissa ja markkinoinnillisissa tehtävissä. Keskustelijat odottivat tulevaisuuden markkinointiosaajilta monipuolista liiketoimintaosaamista, sitä että osataan sovittaa oma erikoisosaaminen kontekstiin. Interaktio asiakasrajapinnan kanssa kehittää kykyä nähdä potentiaalisten ja nykyisten asiakkaiden arvonmuodostuslogiikkaa ja todellisia tarpeita, johon tulisi siksi kiinnittää kasvavassa määrin huomiota ja resursseja.

Kerro näkemyksesi markkinoinnin nykyosaamisesta ja keskeisimmistä kehitysalueista. Kommentoi mielellään myös tätä kirjoitusta ja sen käsittelemiä teemoja! Keskustelu jatkukoon!

-Matti

rmac

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 14
    • Profiili
    • Airshift Media Ltd
    • Sähköposti
Vs: Osaamisen nykytila Suomessa
« Vastaus #2 : Kesäkuu 26, 2007, 04:30:11 pm »
Markkinointia ei nähty mielekkääksi erottaa myynnistä, koska molemmat tukevat toisiaan ja muodostavat näin yhtenäisen kokonaisuuden yrityksille.


Tätä voisi ehkä täsmentää hieman sillä, mikä on markkinoinnin vastuualue, mittari ja tulosvastuu. Yksi näkemys on se, että markkinoinnin vastuulla on liidien tuottaminen myynnille ja markkinoinnin tehokkuutta mitataan näiden liidien määrällä. Tämäntyyppinen konkretia olisi tervetullutta. On äärimmäisen hankalaa jos myynnin uusasiakashankinta joutuu käytännössä ulottumaan myös markkinoinnin puolelle, sillä tulosvastuullisessa tehtävässä ei oikein olisi aikaa alkaa kirjoittamaan viestiä uusiksi vain siksi, että markkinointi on liikaa omissa sfääreissään.

Kehitettävää puolestaan on nimenomaan strategiassa ja siinä, miten strategia näkyy viestissä ja ilmeessä. On valitettavaa, että mainostoimistotkin mielellään myyvät strategiatyötä koska konsulttihommissa on paremmat tuntitaksat, mutta strategiatyön ja tuotannon välinen yhteys on vähintäänkin hämärä. Heikoimmillaan tämä näkyy siinä, että markkinoinnin strateginen suunnitelma on lähinnä palaverimuistion tasoinen dokumentti. Kun asiakkaat eli yritykset hakkaavat päätään tarpeeksi seinään tämäntasoisten asiantuntijapalvelujen tarjoajien kanssa, lopputuloksena motivaatio strategian painottamiseen heikkenee.

Tosin toisinaan tuntuu myös siltä, että olisi parempi vain käyttää tervettä järkeä eikä rakentaa toimintaansa oppikirja-esimerkkien varaan.