Asiakasyhteisöt herättivät eläväisen keskustelun iltapäivän teemaryhmässä ja osallistujat viettivät runsaat kaksi tuntia aihealueen parissa. Keskeisinä asioina esille tuli asiakasyhteisön määrittely - mikä itse asiassa on asiakasyhteisö, asikasyhteisön syntyminen ja kysymys siitä voiko siihen vaikuttaa - ja jos voi niin miten.
Asiakasyhteisö käsitteenä otettiin ensimmäiseksi käsittelyyn. Kävi ilmi, että kukaan osallistujista ei suoranaisesti kokenut kuuluvansa mihinkään "yhteisöön" vaikka saattoi olla tietyn palveluntarjoajan säännöllinen asiakas tai muuten jäsen (esim. KY). Tämä nosti esille aitouden merkityksen asiakasyhteisöissä - useimmat kokivat että kuuluminen yhteisöön tarkoittaa tunnetta ja osallisuutta yhteisön toimintaan. Vertailukohdaksi otettiin esille vanhan ajan järjestöt, joissa jokaisen tuli nähdä vaivaa ja osallistua kokouksiin sekä toimintaan kun nykyaikaiset viestintämahdollisuudet eivät olleet käytettävissä. Niinpä kysymykseksi heräsi onko esim. You Tube oikeasti yhteisö jos yhteisön katsotaan tarkoittavan joukkoa ihmisiä jotka ovat kiinnostuneita samanlaisista asioista, jakavat arvomaailman tai haluavat tukea jonkin asian kehittämistä. Yhtenä vaihtoehtona yhteisön määrittämiseksi nousi esille halu tehdä vapaaehtoisesti työtä yhteisön eteen, eli esimerkiksi keskustella foorumilla, kommentoida toimintaa sekä olla käytettävissä sen kehittämiseen.
Tästä keskustelu siirtyii pohtimaan asiakasyhteisöiden syntymistä ja kehittämistä. Koska aitous koettiin keskeiseksi asiaksi, kysymys heräsi voiko yhteisön syntymiseen ja rakentamiseen yleensäkään vaikuttaa tarkoituksellisesti. Selkeän kaupalliset yritelmät eri aihealueiden ympärillä koettiin helposti havaittaviksi ja vastenmielisiksi. Yhteisön kehittäminen nähtiin siis yhdistelmänä intohimoa, aatetta ja työtä joka tarttuu muihin ja alkaa rakentamaan toimintaa suuremmaksi. Kaupallisuus on kuitenkin selkeä osa ainakin virtuaalisia yhteisöjä, joten aitouden ja kaupallisuuden suhde herätti kysymyksiä. Päädyttiin siihen, että yhteisön tavoitteena voi olla aihealueensa sisällä tarjota aitoja etuja ihmisille, sillä siten se toimii informaatiokanavana sekä mahdollisesti parempien etujen välityspaikkana. Näin ollen yhteisön rakentumiseen voi myös vaikuttaa. Yhteisön kehittyminen ja kasvaminen kuitenkin todettiin haasteelliseksi, sillä aihealueiden laajentuminen, kaupallistuminen sekä kasvu voivat vierottaa osan jäsenistä.
Lopuksi mietittiin yhteisöiden merkitystä liiketoiminnalliselta kannalta. Hyötyjen koettiin olevan merkittäviä jos yhteisö on aito, toiminnallinen ja asiaan omistautunut. Näkemys yhteisöistä ikään kuin "kohtaamispintoina" joissa kaupallinen toiminta tulee yhteisön arvioitavaksi edunvalvojan "akkreditoinnin" kautta nousi keskuteluissa esille. Aitouden todettiin määrittävän liiketoiminnallista merkitystä, sillä nähtiin että vain yhteisön periaatteita kunnioittaen on kestävää rakentaa yhteistyöverkostoja sekä liiketoimintaa.
