Mitä jos alkaisi ajaa sisään vähän kerrallaan ajatusta siitä, että markkinointitoimien tuloksia aletaan seuraamaan? Ensimmäinen steppi voi olla vaikka se, että katsotaan paljonko uusia liidejä messuilta tulee ja jos messuja on useampia, lasketaan kontaktihintoja. Jos messujen jälkeen lasketaan että yksi liidi maksoi 1.000 euroa ja todennäköisyys vääntää siitä kauppa on alle 5% on helpompi lähteä miettimään sitä, miten tuota kontaktihintaa saadaan alas. Jos kustannukset ei tule alas on saatava lisää tai parempia liidejä. Tästä voi lähteä purkamaan yksittäisiä toimia ja lopputuloksena on ihan oikea strateginen toimintasuunnitelma.
Syy siihen että toimari ei sulata myynnin tuomaa markkinatietoa voi olla ihan se, että hän ei halua muiden tekevän analyysejä. Hän haluaa tietoa, kokemuksia tai vaikka yksittäisiä anekdootteja asiakkaiden kokemuksista joista voi sitten itse koostaa kokonaisnäkemyksen. Yksi egoa hivelevä toimintatapa on käyttää hyväksi toimarin "asiantuntemusta" kysymällä "neuvoa" tilanteessa, kun markkinoilla havaitaan joku outo ilmiö. Kun saadaan keskustelu auki saadaan ehkä myös hiukan avattua omia ajatuksia siitä, mikä voisi olla ongelma.
