Markkinoinnin opiskelijat, opiskelu ja opetus

[Petri Parvinen]

Kauppalehdess

[Simbe]

Nelj

[petrivilen]

Itse olen aloittanut opiskelun HSE:ssa tänä vuonna, ja olen huomannut kuinka tuoreet kylterit jakautuvat lähinnä kahteen leiriin: rahoituken ohjelmaan haluaviin ja niihin, jotka tyytyvät pehmeämpiin aineisiin kuten johtamiseen ja markkinointiin, kun jaksaminen ja arvosanat eivät tuonne rahoitukselle riitä. Tämä siis todella karkea jaottelu, mutta noin 80% opiskelijatovereistani tähän ajatusmaailmaan samaistuu.

Uuden tutkintorakenteen myötä peruskursseilla on kohtalokas vaikutus pääaineen suosioon. Tänä vuonna johtamisen laitoksen Raimo Lovio veti pisteet kotiin johtamiselle samoin kuin laskentatoimen opettajat omalle aineelleen, mutta markkinoinnissa luennoitsijat ja opiskelijat eivät olleet todellakaan samalla aallonpituudella. Osakokeiden tarkistustilaisuuksissa riideltiin, korotettiin ääntä ja käytettiin luentosaliin kuulumattomia sanoja. Itse luennoilla kävi vain 10% kurssille ilmoittautuneista. Uskon, että markkinoinnin ohjelma kärsii todella paljon tämän vuoden ohjelmavalinnoissa.

Suurelle osalle kyltereistä markkinointi edustaa hattivattitiedettä, itsestäänselvyyksiä ja 60-lukulaista omaa funktiotaan yrityksessä. Sitä ei nähdä millään tavalla strategisesti merkittävänä, mikä on todella harmillista. Jatkossa markkinoinnin laitoksen täytyy todella panostaa ensimmäiseen kurssiin, jos markkinointiin halutaan motivoitunutta ja pätevää opiskelija-ainesta.

Eräs ystäväni tokaisi eräs päivä: "näin painajaista siitä, että olin valinnut markkinoinnin pääaineeksi".

[rmac]

Oma kosketuspintani HSE:n markkinointiopetukseen tulee avoimen puolelta, toki kurssit olivat samoja kuin oikeilla opiskelijoillakin. Kieltämättä oppiaine on haasteellinen opettaa. Markkinointi ei ole eksakti mutteritiede jossa asia on tosi tai epätosi. Valitettavasti välillä opetus oli sellaista, että Kotler on totuus ja omat kokemukset tai havainnot ovat hyvätietää-osastoa. Tämähän ei eroa mitenkään huonosta akateemisesta opetuksesta muuallakaan, mutta ei ole myöskään omiaan lisäämään markkinoinnin mielenkiintoa.

Yksi tuolloin mieleen tullut ajatus oli sellainen, että markkinoinnille voisi antaa lisää potkua poikkitieteellistäminen viestinnän laitoksen kanssa. Sieltä saisi paljon hyödyllisiä analyysityökaluja joita voisi soveltaa uudelleen. Kun oikeassa elämässä mainostoimistot ja markkinointiviestintätoimistot ovat lähentyneet toisiaan ja jopa sulautuneet, tästä voisi oppimaailmassakin ottaa oppia ja unohtaa se veteen piirretty viiva markkinoinnin ja viestinnän välillä.

Lisäksi kannattaa varoa hattivatteja sateella, sillä niillä on taipumus muuttua sähköisiksi.

[Erik Pöntiskoski]

Entä markkinoinnin poikkitieteellistäminen laskentatoimen, rahoituksen, johtamisen, jne kanssa 

Olkoonkin, että viestinnän kanssa on varmasti paljon yhteisiä sovelluksia työelämässä, se on kuitenkin vain yksi markkinoinnin suuntaus. Me StratMarkissa haluamme nimenomaan viedämarkkinointiajattelu laajemmalle ja kokonaisvaltaisemmalle tasolle markkinointiviestinnän ulkopuolelle. Sehän on sitä perinteistä ajattelua - Markkinointi on mainontaa.

Markkinointi on kuitenkin prosessi, joka yhdistää koko yrityksen kaiket tekemiset asiakkaan kanssa. Sen pitää pystyä kaksisuuntaisesti kommunikoimaan asiakkaan kanssa, välittää hänen tarpeensa tuotekehitykseen, viestiä yrityksen arvolupaus asiakkaalle, ja luoda järjestelmä joka toteuttaa tämän arvolupauksen asiakkaalle asti voitollisesti. Asia on tietysti monimutkaisempaa kun pitää ottaa huomioon kilpailijat, erilaiset verkostot ja muut sidosryhmät sekä niiden tavoitteet ja toimet.

Näin  ollen sanoisin, että jos markkinointia pitää poikkitieteellistää niin sitä ei missään tapauksessa saa tehdä ainoastaan viestinnän suuntaan. Markkinointi-ihmisen pitää osata myös laskea (markkinointi)investointien kannattavuutta, johtaa ihmisiä, luoda ja käytännössä toteuttaa yritysstrategiaa. 4P, segmentointi-targeting-positiointi ja viestintä eivät yksin riitä.

Erik

[Petri Parvinen]

Olen tässä opiskelijoita katsellessani, kuunnellessani ja ohjatessani miettinyt, että onkohan tässä markkinoinnissa jotain "alhaista".

Olemme keskustelleet erään TKK:laisen lopputyöntekijän kanssa pitkään ja hartaasti tällä viikolla siitä, miten saisimme ruuvattua hänen (erittäin mielenkiintoisesta) markkinoinnin lopputyöaiheestaan "strategisemman". Se, että työ käsittelisi fundamentaalisesti elektronisen vehkeen kaupaksi saamista tuntuu olevat huonompi, alhainen vaihtoehto. Alkuperäiseen toimeksiantoon tarkemmin tutustuttuaan hän pettyyneenä totesi: "tässähän on siis loppujen lopuksi kysymys tän ihan perusbisneksen edistämisestä, vai?"

Väitän, että markkinointi on konkreettinen, monipuolinen, vaikea ja sosiaalinen asia - ja sikäli erittäin älyllisesti stimuloivaa. Mielestäni stimuloivampaa kuin esimerkiksi rahoitus.

Mitä hemmettiä sitä pitäisi tehdä, jotta markkinoinnista saataisiin annettua "oikea" kuva? Vierastavatko ihmiset markkinoijia ihmisinä? Ovatko markkinoinnin ammattilaiset edelleen ihmisten mielestä "sielukkaita hattivatteja", "trendisetiä - -tätejä" ja "ahneita, pikkusieluisia ja opportunistisia bisnesmiespaskiaisia" joihin vakavasti otettavaksi liikemieheksi tai -naiseksi tähtäävä ei halua samaistua?

Näin ei pitäisi olla.

[rmac]

Mitä hemmettiä sitä pitäisi tehdä, jotta markkinoinnista saataisiin annettua "oikea" kuva?

Siinäpä dilemma, miten markkinoida markkinointia.

Poikkitieteellisyyden kääntöpuolihan on se, ettei osaa kunnolla mitään. Monesti katsellessaan firmoihin rakentuneita rintamalinjoja markkinoinnin ja insinöörikunnan välillä tulee ajatelleeksi, kumman oikeasti pitäisi lähestyä toista? Olisiko vehkeen kaupaksi saaminen helpompaa, jos insinööri osaisi markkinoida vai jos markkinoija osaisi vehkeen salat? Ensimmäinen vaihtoehto on tietysti siitä hankala, että se tekee markkinoinnin opettamisen omana koulutusohjelmanaan tarpeettomaksi - niinkuin koko ammattikunnan. Jälkimmäinen vaihtoehto on yhtä hankala, sillä oikeasti joku voisi syödä piponsa nähdessään markkinoinnin suunnittelijan istumassa taukokahvilla koodarien pöydässä.

Ehkä tottumattomalle on vaikea sulattaa ajatusta, että joltain löytyisi työkalupakista välineet tarttua tuotteeseen olipa se sitten suklaapatukka tai 3G-puhelinverkon testauslaite. Tai sitten odotukset ovat sillä tasolla että kun työhon tai projektiin saadaan markkinoinnin ammattilainen, myyntiennusteet kerrotaan piillä jo seuraavassa kvartaalissa.

Tiedotus ja niiden työkalujen kansanomaistaminen ei kuitenkaan ole huono alku. Stratmark on ollut hyvin positiivinen yllätys tähän asti. Ainut pieni miinus tulee siitä, että kutsu seminaariin olisi ollut mukava saada - mutta markkinointi ja viestintähän ovat kaksi eri asiaa.

[Henri W]

Opetuksesta

Yksi ongelma on liian suuret kurssien osanottajamäärät. Jos kurssilla on 120 opiskelijaa niin totta kai se tarkoittaa sitä että kurssille on tullut suhteessa hieman enemmän niitä helppojen noppien metsästäjiä mukaan, ja tämä laskee ainakin pitkällä aikavälillä kurssin vaatimustasoa kahdesta syystä: a) kurssi on valheellisesti "liian vaikea" koska epämotivoituneet eivät jaksa opiskella ja b) opettajilla ei riitä motivaatio eikä aika tarkastella monimutkaisia keissejä ja tenttejä. Jollain isoimmilla massakursseilla tuo b) näkyy todella räikeästi.

Itse suhtaudun kurssien vaatimuksiin vähän samalla tavalla kuin mitä suhtautuisin urheiluvalmennukseen: jos kurssin vetäjä antaa ns. luvan alisuorittaa niin välillä sitä tulee itsekin alisuoritettua, vaikka mieli tekisi panostaa enemmän (ja usein tuleekin luettua aiheesta esim. eri markkinoinnin blogeista ihan aktiivisesti jälkikäteen). Mutta toisaalta piiskaamisen vastuu kuuluu ennen kaikkea valmentajalle.

Lähiaikoina meikäläistä on huolettanut markkinoinnin laitoksen kanssa kanssakäydessä että miten siellä osataan suhtautua markkinoinnin yhä nopeammin Internetin myllertämään kenttään. Tuntuu että olen oppinut markkinoinnista enemmän viimeisen vuoden aikana omatoimisesta blogeja, lehtiä ja muita "ei-kanonisoituja" lähteitä lukemalla kuin koko opiskeluaikanani yhteensä. Ja tiedän että en ole ainoa markkinoinnin opiskelija, joka ajattelee näin.

Oppilaista

Simben esittämä kahtiajako oli melko osuva. Itse päätin ottaa markkinoinnin pääaineeksi jo ennen kauppikseen saapumistani ja olen ollut alasta kiinnostunut jo aika pitkään, eli siinä mielessä miellän itseni ns. markkinoinnista aidosti kiinnostuneeksi. Markkinoinnin kurssit kaipaisi kipeästi lisää alkutenttejä, olkoon vaikka kuinka helppoja ja sellaista ryhmätyötä, missä on helpompi mitata onko kaikki osallistunut. Se karsisi freeridereita.

[Nicolino]

Markkinointi sanaa käytetään aivan liian usein. Seurauksena sanan merkitys haalenee sen mukaan mitä termiä yleistetään. SM seminaarissa huomattiin miten monipuolista käytännön markkinointia voi olla, ja miten paljon ihmisten käsitykset alasta voivat poiketa toisistaan.

Tuntuu siltä että eniten ne ihmiset jotka eivät ymmärrä myynnistä juuri mitään luulevat että markkinointi on vain yritykselle joku tukifunktio tai että se on se osasto joka tekee S-Marketin sinikeltaiset lehtimainokset. Haastaisin ne jotka katsovat nenävarttaan pitkin ainetta käyttämään toisia sanoja 'markkinoinnin' sijasta ja veikkaan että pikku hiljaa tieteenalan arvostus nousee..

Kukapa muu on yrityksen toimari ellei ykkösmyyntitykki? Ilman myyntiä yrityksellä ei ole mitään. Markkinointia täytyy sisällyttää yrityksen jokaiseen osastoon jotta myynti sujuisi mahdollisemman hyvin päivästä toiseen. Jos sitä ei osaa, yritys kuolee vaikka miten osaisi muita taitoja.

Tässä koulussa ei opeteta myymään. Kaupanteko tilanteessa huomaa varsin nopeasti mitä on koulussa oppinut ja mitä pitäisi vielä oppia.Tekis mieli perustaa KY:lle myynnin kerho jossa markkinointia pidettäisiin avain asemassa.

[jtuutti]

Entä markkinoinnin poikkitieteellistäminen laskentatoimen, rahoituksen, johtamisen, jne kanssa

Laskentatoimen osaaminen ainakin olisi käytännöllistä tietyissä markkinoinnin tehtävissä. Eli jos halutaan kvantifioida markkinointia ja sen tuloksia jossain määrin, laskentatoimesta löytyy jopa lähes suoraan työkaluja tähän.

Yksi esimerkki, joka itseäni kiinnostaa, on asiakkaan arvon laskeminen yrityksen näkökulmasta. Yksi vaihtoehto tässä on käyttää NPV:n kaavaa suoraan, mutta tämän lisäksi tulee myös muita ongelmia, johon laskentatoimesta voi löytyä vastauksia. Esimerkiksi kulut pitää pystyä kohdistamaan tietyille asiakkaille riittävän tarkasti. Laskentatoimen osasto voi luultavasti pystyä kohdistamaan näitä kuluja jossain määrin, mutta uskoisin, että jos halutaan pystyä kohdistamaan riittävän tarkasti markkinoinnin ja myynnin kuluja, ei laskentatoimen osasto enää pysty kohdistamaan näitä.

Edellinen vain oli yksi esimerkki, johon olen törmännyt opinnoissani (ja erityisesti kandityötä tehdessä). Poikkitieteellisyydestä muiden aineiden kanssa voi varmaan joku muu kommentoida paremmin.

[Kari Syrjä]

Lauantai iltapäivää kaikille,

Taman foorumin aiheena oli ilmeisesti Markkinoinnin opiskelijat, opiskelu ja opetus, joten ajattelin kantaa korkeni kekoon
muutamasta näkökulmasta lyhyesti, joita sitten keskutelun myötä voinee ajan kanssa syventaa. Aihe on yhä foorumin teema.

Nakokulmat:

1) Ranska, Kiina, Venäjä. Esimerkkejä muista korkeakouluista ja yliopistoista
2) Nuorkauppakamari aspekti, active learning
3) Miksi 18.1 seminaarissa Sarasvuon ja muiden isompien ja pienempien yritysjohtajien esiin tuoma laskentaosaaminen on tarkeaa.

Eli tassa tama keskutelun avaus omalta puoleltani, toivottavasti dialogi jatkuu. Keskuteluhan on ihan hyvasta mutta aihe sinansa abstrakti, kun markkinoinnin alle mahtuu tuhat ja yksi asiaa, ottaen huomioon etta palvelujen, b2b (yritykset) ja b2c (kuluttajat) markkinoinnit vaativat ihan omat konseptinsa alojen luonteen vaihdellessa vahvasti.

1)  Olen kaynyt erilaisten vaihto-ohjelmien puitteissa opiskelemassa aihetta Pariisissa ESCE:ssa (ulkomaankaupan erikoiskauppakorkea), Shanghain yliopistossa seka Siperiassa Tomskin Polyteknillisessa yliopistossa. Kaikissa tuli selvaksi etta markkinoinnissa on kyse markkinoista ja samalla koko yrityksen kokonaisliiketoiminnasta.

 Parhaat oppimismenetelmat olivat omasta mielestani Pariisissa ja Shanghain MBA ryhmassa, joissa hektisella aikataululla kokeet koostuivat CASE ratkaisu tehtavista, joissa piti ottaa monia tekijoita huomioon. Ihan eri asia kuin kirjojen ja teorioden siteeraus. Taydellista konkretiaa. Pariisissa kokeessa oli 60 % tai enemman disinformaatiota viela jotta varmasti saatiin opiskelijat destablisoitua ja muokkaamaaan tilanne todellisuutta muistuutavaksi. Laskuja, kaavoja ja ahdistusta. Mutta todentuntua ilmassa.

No kyseessahan on tietysti oppiaineen funktio, onko tarkoituksena luoda laajasti "pohdiskelevia" ihmisia vai managereita jotka selviavat haasteellisissa ymparistoissa markkinoinnin alalla? Kun luen taalla Suomessa n. 1800 tai 2400 sivua tenttiin, mietin vain etta kuinka paljon siita jai paahan ja mika se apu on sitten kun on se "tenkkapoo" tilanne paalla.Kommenntejanne kaipailisin.



2) Nuorkauppakamari aspekti, active learning

On olemassa jarjesto www.jci.fi eli Suomen Nuorkauppakamari jossa olen mukana. Sielta loytaa mm. pitkan kaavan rappuset ylos kivenneiden yritysjohtajien lisaksi ihan perusyrittajia, joilla ei valttamatta ole kauppatieteen tohtorin paperita.Miten tama liittyy paateemaan? Kyseisissa kamareissa yrityssuhde vastaava, tiedotusvastaava, rahoitusvastaava, presidentti ja muita asemia kierratetaan aktiivisesti vuoden vaihtuvuus periaatteella.  Talla tavoin jokaisella on mahdollisuus oppia perustaidot ja laaja-alainen osaaminen muiden tuella avaintoiminnoista. Markkinointi kun tulisi olla sisaitettyna koko firmaan, joten kokonaisvaltainen ymmartaminen tukee sita. Active learning ideassa on yksi ratkaisu, eri asia kelpaako se yrityksen hallitukselle tai professoreille.

3) Miksi 18.1 seminaarissa Sarasvuon ja muiden isompien ja pienempien yritysjohtajien esiin tuoma laskenta osaaminen 

Koska olinpa ollut missa tahansa firmassa tai yhteisossa niin aina tullaan samaan ongelmaan: Rahaan.
Markkinointi on monen mielesta kallista ja epailyttavaa, oli maa sitten mika tahansa. Ehka vain Kiinassa todella ymmarretaan Guanxin paalle (verkottumis tai suhdemarkkinointi) satsaamiseen. Suomeksi sanottuna tama tarkoitaa sita etta saan aina tapella budjeteista joko toimitusjohtajan, rahoitusjohtajan, insinooreejen tai hallituksen kanssa. Halusin tai en. Vastaava ruljanssi asiakkaiden ja partnereiden kanssa. Hoida siina sitten sita strategista markkinointia.

Mika on oleellista?
Argumentaatio. Eli juuri luvut. Hyvat perustelut rahaihmisten jargonilla, tiukkoja laskuja ja konkreettisia nayttoja.
Jos pystyt matemaattisesti nayttamaan etta projektisi on yksi maailman mahtavimista ja pistat sen hyvaan ulkoasuun muita markkinoinnin perussaantoja noudatellen, niin jo on helpompaa. SIKSI talousosaaminen on tarkeaa muiden syiden rinnalla.Ja se ei saa jaada tylsaan perusmatematiikkaan tai ROCE ja EVA laskuihin. Sen pitaa olla konkreettista tukea markkinoinnille.Juuri sille Strategiselle markkinoinille. Eli tulevaisuuden luomiselle.

Nama ylla mainitut 3 seikkaa lienevat teille itsestaan selvyyksia, mutta jos se on totta niin miksi siihen niin harvoin tormaa?

Vastauksianne odotellessa, ystavallisin terveisin

Kari Syrja
Projektipaallikko Kiinteistoosakeyhtio Vaasan Ylioppilastalo
Hanken Vaasa, strategisen markkinoinnin johtamisen maisteriohjelma opiskelija

[L.A.]

Tervehdys vaan kaikille,

Olen niitä harvoja, jotka tulivat tähän kouluun opiskelemaan juuri markkinointia. Aloitin opintoni viime syksynä ja olen viihtynyt koulussa erittäin hyvin. Suurin pettymys tähän mennessä on ollut opiskelijoiden keskuudessakin paljon keskustelua herättänyt markkinoinnin peruskurssi, joka ei valitettavasti vakuuttanut minuakaan millään lailla. Onneksemme ongelma on nyt vihdoin tiedostettu ja kurssi on käsittääkseni uudistumassa ensi syksyksi.

Monista opiskelijatovereistani poiketen, olen jo nyt ensimmäisenä vuonna osallistunut useammille markkinoinnin kursseille. Opetuksen taso on ollut keskimäärin kohtalaista, mutta pääosin hieman puisevaa / tylsähköä. Kaipaisin enemmän syvempää pureutumista esimerkkeihin, opiskelijoiden ajattelemaan haastamista ja tätä kautta (rakentavan) keskustelun syntymistä. En itse ainakaan usko oppivani tai hyötyväni liiemmin listojen ulkoa opettelemisesta, vaan enemmänkin ajatusmallein ja teorioiden soveltamisesta käytäntöön. Eli ehdottomasti vaan niitä caseja kehiin ja reilusti! **Positiivisena poikkeuksena mainittakoon kuitenkin Stratmark-luennot, jotka ovat rehellisesti olleet minun makuuni ylivoimaisesti parhaat tähän mennessä (erityisesti aikaisemmaksi siirtynyt luento customer fit:stä).

Tähän väliin todettakoon, että suureksi onnekseni vietin lähes neljä vuotta työelämässä ennen opiskelujeni aloittamista täällä HSE:llä. Useamman vuoden työkokemus ja muutenkin melko yrittäjähenkinen ja toimelias nuoruuteni ovat tarjonneet minulle koulussa omasta mielestäni selkeän etulyöntiaseman: mahdollisuuden prosessoida ja kyseenalaistaa luennoilla kuulemaani tai kirjoista lukemaani tietoa omiin kokemuksiini rinnastamalla.

Minulle selkeästi yllättävä tekijä on ehdottomasti ollut numeroiden ja laskennallisuuden voimakas painotus jatkuvasti kaikkialla. Olin erehtynyt kuvittelemaan, että markkinointi olisi luovaa ongelmien ratkaisemista, joka vaatisi paljon muutakin kuin matemaattista osaamista. Minulla ei todellakaan ole mitään laskemista vastaan ja näen sen erittäin olennaisena osana markkinointia, mutta (kenties vielä hieman nuorena ja sinisilmäisenä) uskon luovan ja ennakkoluulottoman ajattelun olevan se ratkaiseva tekijä, joka vie meitä eteenpäin kohti menestystä.

Todettakoon vielä, että näkemyksiini vaikuttaa varmasti voimakas kiinostukseni mainontaa, muotoilua ja ylipäätään visuaalista viestintää kohtaan ja tähän liittyykin itseasiassa yksi merkittävimmistä syistä, minkä takia kauppakorkeaan päädyin: Halusin avartaa näkemyksiäni.

- Lauri Ahonen

[L.A.]

Edellisessä viestissäni puhuin luovuudesta ja sen merkityksestä. Törmäsin tänään YouTubessa erittäin mielenkiintoiseen 20minuutin videoklippiin TED konferenssista (www.ted.com). Aihe ei suoranaisesti liity markkinointiin, vaan käsittelee opettamista ja luovuutta. Puhujana Sir Ken Robinson (www.sirkenrobinson.com).

Suosittelen katsomaan: http://youtube.com/watch?v=iG9CE55wbtY
"Emme kasva luovuuteen, vaan siitä ulos, tai itseasiassa meidät koulutetaan siitä ulos."

- Lauri Ahonen

[Henri W]

Vähän samaan liittyen:

http://sethgodin.typepad.com/seths_blog/2007/02/sheepwalking.html

[Tikki]

Täytyy kyllä myöntää että pari vuotta HSE:llä markkinointia maisteritasolla luettuani en ole vielä mitenkään suureen luovuuteen törmännyt. Helppojen noppien saalistajia joukossa toki on, mutta mielestäni ollaan myös aika odottavalla mielin että joku tulisi ja haastaisi/vaatisi oikeasti käyttämään omaa ajattelua. Toivottavaa olisi ettei kursseista tosiaan selviäisi vain powerpointit edellisenä iltana pläräämällä ja täyttämällä paperin BS:llä,  vaan että kurssin arvosteluun sisältyisi myös jotain mikä oikeasti testaisi kykyä omaan ajatteluun sekä kykyä soveltaa opetettua asiaa. Eli tosiaan niitä casejä tai esim. reaktio papereita kehiin! Itse pidän paljon keisseistä ja olisinkin toivonut että niitä olisi sisältynyt enemmän markkinoinnin aineen opetukseen maisteritasolla.