Keväällä 2008 toteutettiin Markkinoinnin tila 2008 –kyselytutkimus, jonka avulla saatiin kerättyä huima lähes 1200 vastausta käsittävä aineisto. Aineiston pohjalta on tähän mennessä saatu tuotettuja useita tutkimuspapereita, ja analysointi jatkuu yhä. Tutkimuksen pohjalta laadittuun esiraporttiin voit tutustua täällä: http://www.stratmark.fi/mt08/MT08-raportti_final.pdf.

Kyselytutkimuksesta tullaan toteuttamaan uusi kierros alkukeväästä 2010. Pyytäisinkin nyt teiltä kommentteja ja kehitysehdotuksia kyselyyn liittyen. Mikä edellisessä kyselyssä oli hyvää, mikä huonoa? Mitä teemoja sinä haluaisit StratMarkissa tutkittavan?

Kommentoi vastaamalla tähän viestiin - kaikki kommentit tervetulleita!

Markkinointi – kulu vai investointi [klo 15:00, moderaattori Johanna Frösén]

Kiitokset kaikille ryhmän osallistujille avoimesta ja antoisasta keskustelusta!

Iltapäivän ryhmässä pohdittiin markkinointipanostusten roolia. Markkinointiin kohdistuvat panostukset nähtiin ryhmässä yksimielisesti investointina tulevaisuuteen, asiakaslähtöisen ajattelun juurruttaminen perinteisiin insinöörivetoisiin organisaatioihin koettiin kuitenkin edelleen usein haasteellisena. Markkinointi-investointien tuoton ja pitkän aikavälin tulosvaikutuksen määrittämiseen kaivattiinkin parempia työkaluja.

Yhteinen kieli organisaation kaikkien toimintojen kesken nähtiin tärkeänä tavoitteiden yhdenmukaistamiseksi. Monella toimialalla syvään juurtuneen tuotantolähtöisen ajattelumallin mukaisesti markkinointi nähdään usein edelleen "pakollisena pahana", johon vuosittain allokoidaan kiinteä siivu budjetista – markkinoinnin lisäinvestointien perustelu koettiinkin ryhmässä yleisesti esimerkiksi laitehankintoja huomattavasti haasteellisemmaksi. Tämä korostaa tarvetta parempiin työkaluihin markkinointi-investointien taloudellisten vaikutusten seurantaan - miten saada myös vanhan kaartin diplomi-insinöörit ymmärtämään markkinointi-investointien tulosvaikutus? Viime vuosikymmenen aikana pinnalle nousseet investointien tuottoasteeseen ja taloudelliseen lisäarvoon kohdistuvat mittarit koettiin hyödyllisenä välineenä markkinoinnin tulosten kommunikoinnissa erityisesti ylimmän johdon suuntaan.

Asiakaslähtöisen ajattelun iskostaminen perinteisen teollisuuden aloille todettiin olevan monella tapaa vielä alkutekijöissään, tuotantolähtöisyys tulee räikeimmillään esiin esimerkiksi "työnnetään hyllylle ja toivotaan parasta"-henkisissä tuotelanseerauksissa. Koko organisaation sitouttaminen markkinointiajatteluun ja kaikkien työntekijöiden, erityisesti asiakkaan kanssa suorassa kontaktissa olevien asiakaspalvelijoiden ja palveluntuottajien roolin ymmärtäminen osa-aikaisina markkinoijina nähtiin erityisen keskeisenä matkalla kohti uudenmallista toimintatapaa.

Miten markkinointipanoksiin muissa yrityksissä suhtaudutaan? Panostetaanko markkinointiin tasaisesti / erityisesti silloin, kun menee hyvin / kun tarvitaan lisää kassavirtaa?

Markkinoinin vaikuttavuus ja tuloksellisuus [klo 13:00, moderaattori Johanna Frösén]

Kiitokset myös omasta puolestani kaikille osallistujille antoisasta keskustelusta!

Markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamisesta käytiin ryhmässä vilkasta keskustelua. Myynnin kehityksen ja kampanjoiden lyhyen tähtäimen tulosten seurantaan löytyi monenlaisia välineitä – pitkän tähtäimen tulosvaikutuksen määrittely sen sijaan koettiin edelleen ongelmallisemmaksi.

Markkinoinnin tulosten luonteen (mm. aikaväli) ja sikäli myös mittaamisen todettiin eroavan B2C- ja B2B-konteksteissa merkittävästi, koko arvoketjun hallinnan näkökulmasta eri toimijoiden tavoitteiden ymmärtäminen todettiin kuitenkin keskeiseksi. Kuluttajapuolen mittauskäytännöissä myynnin seuranta, internetsivustojen kävijäseuranta sekä erilaiset kuluttajatutkimukset nousivat erityisesti esille; karkeasti mittaaminen jaettiin toisaalta myynnin, toisaalta tunnettuuden ja brändimielikuvien seurantaan. B2B-kontekstissa korostuivat kontaktien määrä, uusien leadien generointi ja konvertointi myyntiin sekä asiakkaiden ryhmittely eri asiakkuuksien tuomien kassavirtojen mukaan.

Markkinoinnin tuloksia seurattiin sekä kampanjatasolla että erityisesti taloudellisen tuloksellisuuden osalta vuosittain. Markkinointipanostuksiin suhtauduttiin yleisesti pitkän tähtäimen investointeina, joilta luonnollisesti odotetaan taloudellista kannattavuutta – pitkän aikavälin vaikutusten osalta tulosten konvertointia taloudellisiksi mittareiksi pidettiin kuitenkin haasteellisena tehtävänä. Käytössä olevista taloudellisista mittareista erityisesti esiin nousivat investoinnin tuottoaste (ROI) sekä taloudellinen lisäarvo (EVA).

Markkinoinnin tehokkuuden mittaamisen rinnalla keskustelua herätti se, miten tarkastella strategisten valintojen onnistumista, ollaanko yleensä lähdetty oikeaan suuntaan? Mittarien yhteensopivuus strategian kanssa nousikin esiin useampaan otteeseen: mittarien tulee olla linjassa asetettujen tavoitteiden kanssa. Liiketoiminnan tärkeimmäksi tavoitteeksi todettiin yksimielisesti asiakkaan tarpeisiin vastaaminen.

Taantuman kynnyksellä panostukset markkinointiin ja asiakkuuksiin koettiin erityisen keskeisinä – kuitenkin monessa yrityksessä markkinointi on edelleen toiminto, josta leikkauksia helposti lähdetään ensimmäisten joukossa tekemään.

Miten muut määrittelevät markkinoinnin tuloksellisuuden - mitä osa-alueita markkinoinnin mittaamisessa yrityksissänne korostetaan? Millaisiin haasteisiin mittaamisessa on törmätty?

Markkinoinnin ulkoistaminen-teemaryhmässä keskusteltiin ulkoistamisen monipuolisuudesta ja niistä vaikeuksista, joita monipuolisuus aiheuttaa systemaattiseen ja suunnitelmalliseen strategiaan sekä ulkoistajan että ulkoistuspalveluita tarjoavien yritysten näkökulmasta.

Ulkoistamisen syvyyden todettiin ratkeavan seuraavien tekijöiden perusteella:
* Substanssi (ulkoistettava sisältö ja siihen liittyvä käytännön elämä)
* Kilpailukriittisyys
* Ydintoiminnan määritteleminen
* Suhteellinen osaamisero ulkoistajan ja palveluntarjoajan välillä (itse asissa näkemys osaamiserosta!)
* Elinkaaren vaihe - kypsissä liiketoimintamalleissa ja tuotteissa ulkoistaminen ajankohtaisempaa
* Markkina-alueiden omalaatuisuus
* Kumppanuusverkoston luonne - verkostomaisella toiminnalla ulkoistamisen hallinta parempaa

Kahta asiaa painotettiin keskustelussa erityisesti:
1. Asiantuntija- ja resurssityyppisellä ulkoistamisella tulee olla kokonaan eri säännöt
2. Tunne- ja järkiulkoistamisen ero täytyy ymmärtää, ja siihen tulee reagoida toimintatavoissa.

Keskustelun perusteella laadittiin ulkoistajien huonetaulu:
1. Käsitteellistä ulkoistukseen selkeä prosessi - kaikkea ei voi tehdä tai teettää
2. Keskustele kumppanin kanssa ulkoistussuhteen syvyysasteesta - yhteisymmärrys välttämätön konfliktien estämiseksi
3. Sovi aikaperspektiivistä: lyhyt- vai pitkäjänteinen, rahan jakautuminen ajan suhteen, oppiminen ja riski
4. Muista transaktiokustannukset - tuotannon lisäksi sähläämiseen kuluu aikaa ja rahaa, optimoi myös sitä!
5. Euroläpinäkyvyyteen voi aina panostaa lisää, mutta täydellinen läpinäkyvyys on unelma
6. Demonstroi osaamisero suhteessa mahdollisimman objektiivisesti
7. Erota tunne ja järki!

Mitkä tehtävät voidaan ulkoistaa markkinointiviestinnän toimistoille, liikkeenjohdon konsulteille ja tutkimuslaitoksille? Miten ulkoistaminen kannattaa järjestää ja toteuttaa?

Ilmoittautumisten yhteydessä teemaryhmältä toivottiin erityisesti keskustelua kokemuksista, onnistumisista ja epäonnistumisista eri toimintojen ulkoistamiseen liittyen.

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä millaisia kokemuksia sinulla on markkinointitoimintojen ulkoistamisesta? Osallistu keskusteluun!

Miten markkinointi voidaan tuoda ylimmän johdon tärkeimmäksi tehtäväksi? Miksi ja miten tuoda asiakas hallituskabinettiin?

Teemaryhmään ilmoittautuneet toivoivat keskustelua brändien ja markkinoinnin nostamisesta keskeiseksi osaksi yritysstrategiaa sekä erityisesti toimintamallien, seurantajärjestelmien ja yrityskulttuurin sovittamisesta tähän tavoitteeseen. Keskusteluun toivottiin eri toimialojen näkökulmia, erityisesti B2B-näkökulmaa.

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä millaisena sinä näet ylimmän johdon roolin markkinoinnissa? Osallistu keskusteluun!

Miten sovittaa yrityksen tarjooma asiakkaan tarpeisiin yhdessä tapahtuvan tuotekehityksen keinoin? Asiakkuuksien johtaminen ja asiakaslähtöisyys "outside in" -ajattelun kautta.

Ryhmään ilmoittautuneet toivoivat lisäksi keskustelua ja ideoita CRM-järjestelmien tehokkaampaan hyödyntämiseen. 

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä miten asiakaslähtöisyys näkyy omassa yrityksessäsi? Osallistu keskusteluun!

Mikä on markkinointiosaamisen ja -ymmärryksen nykytila suomalaisessa liike-elämässä? Miksi näin on? Ketkä ovat huipulla, ketkä avun tarpeessa? Mitkä ovat olennaisimmat kehityskohteet?

Edellisten lisäksi ilmoittautuneiden keskuudesta nousi kysymyksiä siitä, mitä markkinointiosaajilta nyt ja tulevaisuudessa odotetaan ja minkälaista osaamista tarvitaan, sekä pohdintaa henkilöstöhallinnon roolista markkinoinnin strategisena partnerina.

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä millaisena sinä näet suomalaisen markkinointiosaamisen nyt ja tulevaisuudessa? Osallistu keskusteluun!

Miten luoda markkinointihenkisyyttä ja kahlita se tuloksellisuuteen?

Teemaryhmältä toivottiin mm. keskustelua markkinointihengestä käytännön kilpailutekijänä sekä kokemuksia siitä, miten markkinointihenki saadaan ulotettua koko organisaatioon. Kysymyksiä herättivät markkinointihenkisyyden edellytykset; osaamisprofiilit, kannustinjärjestelmät ja mittarit sekä ylimmän johdon rooli markkinontihengen keulakuvana. Lisäksi kaivattiin ideoita markkinointihengen herättämiseen sekä markkinoinnin aseman vahvistamiseen talon sisällä.

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä onko sinulla kokemuksia tai kommentteja yllä mainittuihin kysymyksiin? Osallistu keskusteluun!

Miten perinteisen teollisen liiketoiminnan yritykset voivat syventää lisäarvontuotantoaan ja integroitua syvemmälle asiakkaan prosesseihin?

Teemaryhmään ilmoittautuneet toivoivat keskustelua käytännön strategisesta kaupallistamisesta sekä esteistä ja mahdollisuuksista eri elinkaarivaiheessa olevilla toimialoilla. Erityisinä mielenkiinnon kohteina mainittiin mm. asiakaslähtöiset innovaatiot sekä B2B-puolen tietointensiiviset palvelut.

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä onko sinulla kokemuksia tai ajatuksia yllä mainituista aiheista? Osallistu keskusteluun!

Miten tilaus- ja toimitusketjun hallintaan rinnastettavaa systemaattista prosessiajattelua saataisiin iskostettua markkinoinnin kenttään?

Ilmoittautumisten yhteydessä teemaryhmältä toivottiin keskustelua markkinoinnin prosessijohtamisen käytännöistä ja työkaluista sekä kokemuksia muutoksesta kampanjaluontoisesta ajattelusta prosessijohtamiseen. Osallistujat toivovat erityisesti keskustelua eri toimialojen näkökulmista, sekä B2B- että B2C–puolelta.

Mitä sinä odotat tulevalta teemaryhmäkeskustelulta? Entä onko sinulla kokemuksia tai ajatuksia yllä mainittuihin teemoihin liittyen? Osallistu keskusteluun!