..kun firman johdon käsitys markkinoinnista on mainos alan lehteen ennen messuja ja valomainos katolla. Kilpailutilanne on erittäin kova ja aseet vähissä. TJ ei halua uskoa edes myyjien tuomaa markkinatietoa eikä oikein mitään muutakaan mikä on ristiriidassa hänen toiveidensa ja uskomuksiensa kanssa.  Mitä siis voi tehdä, kun firmaa ei voi alhaalta käsinkään johtaa?

Vuodatin tänne perjantai-illan ratoksi, koska joku muukin on näköjään samaa mieltä strategisen markkinoinnin osaamisen tasosta Suomen maalla. Tosin aika verkkaisesti on keskustelu käynyt, mutta josko se tästä vaikka virkistyisi.   

-TS

"This video has been removed by the user"

Tollasta erroria pukkaa.

-TS

StratMarkissa ja sen liepeillä on ollut paljon puhetta markkinoinnin tilasta. Vaikka markkinointiviestintä on vain pieni osa organisaation strategisen markkinoinnin prosessia, ilmentää se näkyvyydellään silti paljon!

Alla olevan linkin takaa löytyy Maikkarin mainokatko yli 15 vuoden takaa. Jos sivuutamme hetkeksi huiman kehityksen av-tuotantotekniikassa ja viestinnän taktisessa ajattelussa/toteutuksessa, mitä on spottien takana? Mitä pätkät kertovat markkinoijista ja markkinointistrategioista?

http://www.youtube.com/watch?v=hvj19oxZYsA

Itseäni kiehtoo ensikatsomalla tietty suoraviivaisuus, niin K-kaupan yhteismarkkinointikuviossa kuin Shellin yritysbrändipromossa.. mitäs muut mieltä?

Tottakai. Isoin virhe on lukea sana asiakaskeskeisyys niin, että se tarkoittaa yhtä asiakasta kerrallaan. Kun asiakkaita käsitellään monikossa ollaan lyhyen matkan päässä asiakasyhteisöstä ja sen manageeraamisesta. Se taas on kuuminta hottia jos mikä.

Se firman oma visio on myös sitä, että arvioidaan kuka asiakkaista ajattelee moderneimmin ja pystyy siksi auttamaan siinä, missä pitäisi tehdä tulevaisuudessa eikä eilen. Vielä helpommaksi visiointityö tulee silloin, kun asiakaspoolista voidaan alkaa näkemään trendejä ja miksei heikkoja signaalejakin. Yhteisöllisyyden merkitys tulee siinä, toimiiko vuorovaikutus asiakaskunnan kanssa luonnollisesti ja koko ajan vai vain erityisissä tilanteissa. Eli pitääkö luoda kampanja jotta saadaan inputtia vai tuleeko sitä muutenkin.

Business-gurut ja kauppiksen opettajat toitottavat asiakaskeskeisyyden merkitystä busineksessä. Mutta jos kuitenkin keskitytään ainoastaan siihen mitä asiakkaat itse kertovat tarpeistaan, niin yrityksellä jää aika paljon markkinoista ymmärtämättä. Onko kenellekään tullut vastaan tilannetta, jolloin liiallinen asiakkaiden perässä juokseminen olisi tehnyt liiketoiminnalle itseasiassa hallaa? 

Asiakaslähtöisyyteen tulisikin lisätä sitä firman omaa visiota siitä mihin markkinat ja maailma ovat menossa! Ihminen kun ei pysty puhumaan piilevistä tarpeistansa, pitää niitä selvittää. Eli avainasiakassuhteiden, fokusryhmien ja konseptien testauksen lisäksi pitäisi panostaa edelläkävijäasiakkaisiin, jatkuvaan kokeiluun ja valikoituihin partneruuksiin markkinoita kehittävien yritysten kanssa.

Fundamentaalisesti pitäisi miettiä onko firman tavoite lisätä (nykyisten) asiakkaiden tyytyväisyyttä vai (nykyisten ja potentiaalisten) asiakkaiden kokemaa arvoa! Liiketoiminnan menestyksen määrittely ainostaan myynnillä tai asiakastyytyväisyydellä ei kannusta riskin ottoon! 

Onko kenelläkään tästä aiheesta kokemuksia? Miten tasapainoilette asiakkaiden tarpeiden ja oman liiketoiminnan vision välillä?

Cheers,

Erik

Minusta on aika vaarallinen tie jos elokuvan hyvyys mitataan sillä miten paljon se saa katsojia. Taiteen hyvyyden mittaaminen on ylipäätään kohtuullisen turhaa hommaa. Suomalaisella elokuvalla on pienten budjettien myötä myös sellainenkin logistinen ongelma, että tuotantoyhtiöillä ei ole varaa tehdä kovin montaa levityskopiota. Lyhty ja iskevä markkinointikampanja puolestaan edellyttäisi sitä, että "tuote" on samaan aikaan saatavilla. Jos elokuva pyörii muutamalla kopiolla se ei edes teoriassa voi kerätä isoa katsojakuntaa. Teatterikin haluaa kuitenkin jossain vaiheessa käyttää salia mieluummin uuden Hollywood -uutuuden kuin sinänsä ok menevän kotimaisen filmin pyörittämiseen.

Katsojamäärä on muutenkin huono mittari. Erästä kotimaista elokuvaa kävi 90-luvulla teatterissa katsomassa vain hieman yli 100 ihmistä. Kun sama elokuva näytettiin TV1:ssä, se sai miljoonayleisön. Oliko vika siis kirjassa, käsikirjoituksessa, ohjauksessa, elokuvan markkinoinnissa vai jakelussa?

Elokuvan ja ylipäätään kulttuurin valtionrahoitusta ihmetellessä kannattaa käydä katsomassa Mel Brooksin The Producers. Sen perusajatuksena on hyvin raadollinen kuvaus Broadway-musikaalin rahoituksesta. Tuottajat keksivät, että kiitos kirjanpidollisten kikkailujen on kannattavampaa tehdä musikaali, joka tuottaa kunnolla tappiota. Valtionapuja kritisoidessa kannattaa miettiä myös vaihtoehtoja sillä valtio on mukana kaikessa huonosti menevässä liiketoiminnassa. Jos ei ole tuottoa ei makseta verojakaan ja jos homma kaatuu kokonaan, valtio muodossa tai toisessa on aina velkojana.

Tähän liittyy ehkä muutenkin liiketoimintafilosofinen kysymys:

Tuleeko menestys busineksessä älynväläyksestä vai systemaattisesta ruttaamisesta?

Ihmiset ehkä toivoisivat, että oppikirjoista tai valmennuksesta löytyisi joku oikotie onneen. Sellaista ei valitettavasti ole. Tää on pitkänmatkan juoksua, ei sprintti. Segmentointi tulee tehdä kunnolla ja tilannetta pitää arvioida säännöllisesti uudestaan.

Perinteinen tapa on vanha tuttu STP-malli (segmenting, targeting, positioning). Sen lisäksi on hyvä ajatella strategista segmentointia:

• Valued customer: who to serve
• Value proposition: What to offer
• Value network: How to deliver

Mikä on teidän kokemuksenne? Miten segmentoia tehdään firmoissa?

Erik

Otetaampa segmentointi, tuo jo kymmeniä vuosia vanha oivallus, möyhennettäväksi ja tiukkojen kommenttien tulitukseen:

Väitän, että suurimmalla osalla yrityksistä segmentointi on jäänyt vain sisäpihan tehostamiskeinoksi!

Eli vain sisäisten asiakkuusprosessien kehittämiseksi, siihen miten oma toiminta organisoidaan asiakkuuksien tehokkaaseen hoitamiseen: on KAM-tiimejä, avainasiakkuuksia, kumppanuuksia, projekteja, hyviä, parempia ja parhaita asiakkaita - ja kaikki tietysti perstuntumalta luokiteltu. Hauskinta tässä on se, että asiakkaalle ei aidosti synny mitään arvoa?? Ehkä vain edellävijät ovat oivaltaneet segmentoinnin todellisen arvon ja tekevät sitä sisäpihan lisäksi myös etupihan puolella - se näkyy innovatiivisina toimintamalleina, arvona asiakkaalle ja numeroiden määrässä pilkun oikealla puolella. Onko näin?

Suomalaiset elokuvatuottajat ja ohjaajat julkaisivat näyttävästi tuotantosulun suomalaiseen elokuvateollisuuteen vastalauseena valtion haluttomuuteen (taas) nostaa heidän tukiaisiaan. Jokainen busineksen kanssa tekemisessä oleva ihminen varmasti ymmärtää, että jos jollain alalla ei pärjätä ilman tukiaisia niin kilpailukyvyssä on jotain vikaa, vai mitä! 

Mitä teidän mielestänne strategisella markkinoinnilla voitaisiin tehdä suomalaisen elokuvan menestyksen vuoksi?

Tämä ehkä liittyy tietysti myös suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä kuinka monta suomalaiste elokuvaa meidän tulisi tuottaa vuosittain jotta tämä osa suomalaiste kulttuuria säilyisi. Mutta kun ei  niitä leffoja oikein katso kukaan!

Lisäksi tuntuu siltä, että nämä kaverit eivät viitsi tai osaa hakea rahoitusta jostain muualta. Tämä sotii niin liiketoimintalähtöistä ajattelua vastaan - Jos sinulla on ajatus tai projekti, niin sen pitää olla niin hyvä, niin rautainen, niin loppuun asti hiottu, että joku on valmis rahoittamaan sitä. Mutta jos päätetään tuottaa nyt eka idea joka meille tuli, ja sekin pitäis tehdä valtion rahoilla ilman tulosvastuuta niin kannustammeko nyt oikeanlaista toimintaa Suomesssa?

Miettivätkö elokuvantekijät kohderyhmäänsä? Miettivätkö he mitä haluavat heille antaa tai kertoa? Miten asiakaslähtöistä elokuvan tekeminen on? Elokuvantekijät kuvittelevat olevansa taiteilijoita, jolloin he tekevät omaa juttuaan sen kummemmin katsojia miettimättä. Jos ihmiset eivät sitten elokuvaa katso, niin he ovat moukkia tai ymmärtämättömiä.

Suomalaisille elokuvantekijöille voisi olla hyvä harjoitus kiertää yrityksiä ja pääomasijoittajia läpi, myydä heille ideansa.

Mitä mieltä olette? Mitä markkinoinnin keinoja tai työkaluja voitaisiin käyttää jotta tuotettaisiin parempia tai menestyksekkäämpiä elokuvia? 

Erik

Avainsanoja:

metriikka - miten vaikuttavuutta mitataan? Miten tiedetään milloin markkinoinnille asetettu tavoite on saavutettu? (Onhan tavoite asetettu, onhan?)

takaisinkytkentä - yhä useampi media tarjoaa takaisinkytkennän, interaktiivisuuden. Miten tätä hyödynnetään strategisesta näkökulmasta?

integraatio - miten markkinointi ja myynnin asiakassuhdeprosessi liittyvät toisiinsa? Mitkä ovat välineet - CRM? Miten markkinointiaktiviteetit liittyvät jälkimarkkinoinnin prosesseihin, asiakastukeen, palautteisiin? Miten markkinoinnin keinoin koottu informaatio saadaan tukemaan esimerkiksi tuotekehitystä tai yhtiön johtamista?